TA 4/2018 (123. vuosikerta)

Useita rauhanneuvotteluita menestyksekkäästi hoitanut presidentti Martti Ahtisaari on todennut, että sovintoon pääseminen edellyttää ennen kaikkea kuuntelemista ja osapuolten kunnioittavaa kohtaamista. Sovintoprosessia hidastavat usein inhimilliset tekijät kuten syyllisyyden ja häpeän moninaiset ilmenemismuodot, muistamisen ja unohtamisen väliset ristiriidat sekä vaikenemisen kulttuuri. Mitä syvemmällä haavat ovat, sitä pidempään asioiden käsittely kestää. Keskustelut vuoden 1918 tapahtumista tai saamelaisten kohtelusta ovat osoittaneet, että anteeksianto tai tunnustetuksi tuleminen eivät ole itsestään selviä, helppoja eivätkä nopeita prosesseja. Onko anteeksianto aina edes mahdollista? Miten menneisyyden pahat teot hyvitetään tai haavat parannetaan? Kuinka koettu epäoikeudenmukaisuus on mahdollista hyväksyä osaksi omaa elämänhistoriaa? Tässä Teologisen Aikakauskirjan numerossa sovinnon tematiikkaa tarkastellaan laaja-alaisesti niin historiassa kuin nykyään. Artikkeleita-osiossa Jouko Talonen käsittelee sovintoa vuoden 1918 tapahtumien ja lestadiolaisen herätysliikkeen, Sara Gehlin rauhantyön ja Suvi Saarelainen syöpään sairastuneiden nuorten aikuisten elämänhallinnan näkökulmasta. Helga West arvioi pohjoismaista saamelaissovintokeskustelua, Esko M. Laine puolestaan historiallisen trauman käsittelyä kollektiivisessa muistikerronnassa vertailemalla toisiinsa palestiinalaisten ja Suomen sisällissodan punaisten kokemuksia. Outi Lehtipuun ja Siiri Toiviaisen haastattelussa arkkipiispa Tapio Luoma pohtii sovintoa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon elämässä. Numeron päättää monipuolinen valikoima sovintoteemaa käsitteleviä kirjallisuusarvioita. Numero on toteutettu yhteistyössä teologia.fi -verkkojulkaisun kanssa niin, että osa kirjoittajista on laatinut kirjoituksestaan lyhyemmän ja populaarimman version verkkojulkaisuun (www.teologia.fi).

Laestadianism and The Finnish Civil War (1918) — In 1918, almost the entire nation belonged to the Evangelical-Lutheran Church of Finland. The civil war, which began in January 1918, split the nation but also split the church. This article analyzes attitudes towards the civil war among Finnish Laestadian Christians. Over the period from the end of the 19th century to the early 20th century, Laestadians were divided into three branches: the Conservatives, the Reawakening, and the Firstborn. Similar to the other groups within the Lutheran Church, for the Laestadians, the war was a tribulation, a punishment sent down from the Lord, an eschatological event. Because Laestadian views privileged authority, they rejected social democracy as an “atheist” movement aimed at destroying the Finnish social order. During the Finnish civil war, all of Northern Finland was held by the Whites, thus witnessing few military incidents. The Firstborn Laestadians, on the other hand, resided in Southern Finland and were thus forced to confront the Red Finland in their everyday lives.

Imagery for Peace: Feminist Theological Perspectives on Moral Imagination and Peacebuilding — This article discusses UN Resolution 1325 (on women, peace, and security) focusing on the function of language and imagery in peacebuilding. It examines the aims of equality and protection outlined in UN Resolution 1325, which remain unfulfilled today, in terms of moral imagination, as theorized by feminist theologians and researchers of cognitive science and peace studies. Focusing on the work of creativity, courage, patience, fantasy, and strategic planning that underlies moral imagination, the article further draws on the peace approach advocated in the UN Declaration on a Culture of Peace: the building of peace in the human mind. Thus, the notion of a culture of peace is key to the discussion carried out in the article.