TA 2/2022 (127. vuosikerta)

Mestari Eckhartin tie Avignoniin ja In agro dominico -bullan oppituomioiden kritiikki — Dominikaanisääntökunnan vaikutusvaltainen hahmo Mestari Eckhart (n. 1260–1328) joutui elämänsä viimeisinä vuosina keskelle oman veljestönsä ja samalla koko kirkon opillisia kiistoja. Tapahtumille on tutkimuksessa annettu useita selityksiä. Tämän artikkelin tavoitteena on osoittaa, että kiistassa oli kyse dominikaani­sääntökunnan teologista linjaa koskevasta erimielisyydestä, jota oli käyty jo vuodesta 1278. Sääntökunnan johto oli sitoutunut Tuomas Akvinolaisen (k. 1274) teologiaan ja sen pyrkimyksenä oli nostaa Akvinolaisen teologia sääntökunnassa ohjeelliseen asemaan. Kilpailevaa linjaa edustivat Kölnin dominikaanikoulun niin sanotut albertistit, jotka pyrkivät vaalimaan Albertus Suuren filosofista ja teologista perintöä. Kiistassa oli näin kysymys siitä, seuraako dominikaanisääntö­kunta teologian harjoituksessaan ja opetuksessaan aristotelis-tomistista vai uusplatonis-augustinolaista linjaa. Artikkeli jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä kuljetaan Eckhartin rinnalla tiellä, joka johtaa Kölnin hiippakunnallisen oikeus­istuimen edestä Avignonin paavillisen tutkimuskomission kuultavaksi. Toisessa osassa Avignonin oikeusprosessin päätteeksi julkaistusta bullasta In agro dominico valitaan kriittisen tarkastelun kohteeksi seitsemän syytelausetta. Tarkastelun tavoitteena on yhtäältä tehdä Eckhartille oikeutta ja toisaalta valottaa niitä tekijöitä, joiden takia Avignonin teologien oli niin vaikeaa ymmärtää Eckhartin ajattelua. Syytelauseiden kriittinen analyysi paljastaa, miten Avignonin teologikomission jäsenet eivät ymmärtäneet transsendentaalitermien perustavaa merkitystä Eckhartin filosofisessa teologiassa, minkä seurauksena myös niin sanottu in quantum -periaate jäi heille hämäräksi. Tämän lisäksi he tulkitsivat Eckhartin edustamaa Jumalan syntymisen teologiaa väärin. *** Meister Eckhart’s Way to Avignon and the Critical Examination of the Avignonese Trial — The inquisitorial trial in Cologne produced three lists comprising altogether 150 suspect or evil-sounding statements extracted from the writings of Meister Eckhart. When the trial moved to Avignon in 1327, the commissioned theologians evaluated the lists of the Cologne process, condensing them to twenty-eight articles. This article first traces Eckhart’s journey from Cologne to Avignon and the papal curia. It then closely examines seven of the twenty-eight articles to answer the following two questions: why it was so difficult for the Avignonese theologians to understand Eckhart, and how valid the charges against Eckhart actually were from the perspective of the Meister’s philosophical theology. Along with these two main tasks, the article sheds light on the contest for theological identity taking place inside the Dominican order at the beginning of the fourteenth century and what Eckhart’s role was therein. This contest was, neither more nor less, one between the Aristotelian-Thomistic tradition and the Neoplatonic-Augustinian tradition: the spokesmen of the former were those who sought to establish St. Thomas’s theology as the normative theology of the order; those of the latter included Dietrich of Freiberg and Meister Eckhart, who wanted to preserve the theological tradition of Albert the Great, one that was more Neoplatonic-Augustinian in its nature.

Maailmankuvien logiikka: Tieteen, uskonnon ja metafysiikan päällekkäisyys — Artikkeli tarkastelee tieteen, uskonnon ja metafysiikan päällekkäisyyttä. Sekä tieteen ja uskonnon että tieteen ja metafysiikan välistä suhdetta koskevissa keskusteluissa esiintyy tyypillisesti kolme erilaista tapaa ratkaista niiden suhdetta koskeva kysymys. Nämä mallit ovat ristiriita-, päällekkäisyys- ja erillisyysmalli. Ristiriitamalli rakentuu skientismin varaan, erillisyysmalli on dualistinen ja päällekkäisyysmalli edellyttää maailmankuvien logiikan, joka kuvaa, miten uskonnon ja metafysiikan tarjoamat maailmankuvat muodostavat tutkimuksen taustan. Sekä uskonto että metafysiikka voivat tarjota taustaoletuksia tutkimusohjelmille ja ne myös auttavat muodostamaan toimivia todellisuuden tulkinnan strategioita. Todellisuuden tulkinnalla ja sen strategioilla on monia tasoja. Käsitejärjestelmät ovat suurstrategioita, paradigmat vastaavat operatiivisia suunnitelmia ja teoriat vastaavat kampanjastrategioita. Argumentit ja manipulaatiot puolestaan vastaavat taktiikkaa. Eri maailmankuvia voidaan verrata tarkastelemalla niitä kriittisesti ja arvioimalla, miten hyvin ne pystyvät tunnustamaan todellisuuden piirteitä sekä tutkimuksen ja todellisuuden välisestä tulkinnallisesta suhteesta nousevia arvoja. *** Worldviews and the Overlap of Science, Religion, and Metaphysics — The article investigates the overlaps between science, religion, and metaphysics. The models of conflict, non-overlap, and partial overlap emerge as typical resolutions in both science–religion and science–metaphysics debates. The conflict model is due to the influence of scientism, the non-overlap model is dualist, and the partial overlap model presupposes a logic of worldviews. Both religion and metaphysics can form the background assumptions of research programs and help form strategies for interpreting reality that operate on different levels. Conceptual schemes are grand strategies, while paradigms correspond to operational plans and theories correspond to campaign strategies. Argument and manipulation, in turn, correspond to tactics. The different worldviews are critically assessed for how they recognize reality and the values that arise from the interpretative relationship between research and reality.

Jehovan todistajien julistamistyö hallinnallisuutena — Artikkeli käsittelee Jehovan todistajien evankeliointia, joka usein tapahtuu ovelta ovelle -toimintana. Evankeliointia analysoidaan hallinnon näkökulmasta. Artikkelin ensimmäisessä osassa arvioidaan, millä tavalla evankelioinnista on tullut liikkeen välttämättömyys, eli millaisen ongelman ratkaisuna se on nähty. Toisessa osassa analysoidaan hallinnan tekniikoita: millä keinoin hallintoa toteutetaan evankelioinnin yhteydessä. Kolmannessa osassa tutkitaan, millaisia vaikutuksia evankelioinnin hallinnolla on liikkeen jäsenten elämään. Aineistona artikkelissa käytetään Jehovan todistajien julkaisuja ja haastatteluja. *** The Evangelism of Jehovah’s Witnesses as a Form of Governmentality — The article deals with the evangelism of Jehovah’s Witnesses, which often takes the form of door-to-door ministry. Evangelism is analyzed from the perspective of governance. In the first part of the analysis, I assess how evangelism has become a necessity within the movement—i.e., what sort of problem to which it has been seen as the solution. In the second part, I analyze by what means governance is implemented in the context of evangelism. In the third part, I study the implications that the governance of evangelism has on the lives of members of the movement. The article uses publications by Jehovah’s Witnesses and interviews as primary sources for the study.

Osallistujia ja katselijoita: Kokemukset Suomen ortodoksisen kirkon striimattuihin jumalanpalveluksiin ja poikkeusjärjestelyin toimitettuun ehtoolliseen osallistumisesta — Artikkeli tarkastelee koronapandemian vaikutuksia kokemuksiin seurakunta-, jumalanpalvelus- ja sakramenttiyhteydestä Suomen ortodoksisen kirkon piirissä. Poikkeusolot muuttivat radikaalisti kirkon sakramenttipraksista, ja jumalanpalveluksia ryhdyttiin toimittamaan suljetuin ovin. Perinteisten osallistumisen tapojen rinnalle nousi uudenlaisia, verkkovälitteisiä yhteisyyden ja jakamisen tiloja ennen muuta striimattujen jumalanpalvelusten muodossa. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta osa-aineistosta: kesäkuussa 2020 kerätystä kyselylomakeaineistosta (N=330) sekä sitä saman vuoden marraskuussa seuranneesta, samoille vastaajille osoitetusta jatkokyselystä (N=43). Tutkimuksen tulokset heijastelevat voimakasta polarisaatiota ortodoksisen kirkkokansan keskuudessa. Osalle kirkkokansasta striimatut palvelukset ovat merkittävä yhteyttä ja sen kokemusta ylläpitävä tekijä, kun taas osa on jäänyt kokemuksessaan yksin sekä eukaristisen että liturgisen yhteisön jäsenenä. Poikkeusaika kuitenkin vahvisti useimpien vastaajien kokemusta yhteydestä kirkkoon niin paikallisseurakunnassa kuin laajemmassa kirkkoyhteisössä. Vastauksista piirtyi myös selvästi esiin seurakuntalaisten havahtuminen jumalanpalveluselämän ja eukaristian henkilökohtaiseen merkitykseen arjessa. Koronapandemiasta johtuneet muutokset liturgisessa elämässä ovat teologisesti osittain jännitteisiä etenkin yhteisen maljan symboliikassa ja keskusteltaessa kirkkokansan mahdollisuudesta toimia liturgian kanssatoimittajana. *** Participants and Spectators: Experiences on Streamed Services and Participation in the Eucharist amid Coronavirus Restrictions in the Orthodox Church of Finland — COVID-19 rapidly accelerated the so-called “digital turn” both in liturgical practices and liturgical scholarship. This article explores experiences of eucharistic communities in online services and accounts on eucharistic practices during the pandemic. Our data comprise 330 online questionnaire replies, collected in June 2020 from people who had participated in the online liturgical life of the Orthodox Church of Finland during the pandemic, and 43 responses to a follow-up survey with respondents who had participated in eucharist or online services. Our findings indicate divergent experiences of the changing liturgical landscape. Exclusively online services have created new ways to pray and participate in a eucharistic community, while at the same time the shift has alienated and distanced worshippers.