Kirjoittajaohjeet (päivitetty 25.2.2022)

Artikkelit

Teologiseen Aikakauskirjaan voi tarjota julkaistavaksi korkeatasoisia teologian alaan tai siihen läheisesti liittyviä tieteellisiä artikkeleita. Kirjoittajia pyydetään ilmaisemaan asiansa mahdollisimman yleistajuisesti ja kiinnostavasti. Artikkelien ohjepituus on noin 50 000 merkkiä välilyönteineen ja alaviitteineen. Toimitus ei ota vastaan artikkeleita, joiden merkkimäärä ylittää 60 000 merkkiä (sis. välilyönnit ja alaviitteet) tai joissa ei ole noudatettu alla olevia ohjeistuksia ja teologian tyyliä.

Artikkeliin liitetään enintään 200 sanan tiivistelmä eli abstrakti sillä kielellä, jolla se on kirjoitettu. Abstraktissa esitellään selkeästi artikkelin keskeinen sisältö. Abstraktissa tulee esitellä seuraavat asiat: a) aihepiiri ja aineisto, b) tutkimusongelma, menetelmä(t) ja teoria(t) sekä c) tulokset ja johtopäätökset. Kirjoittaja laatii artikkelistaan myös 80–120 sanan pituisen englanninkielinen tiivistelmän, joka pyydetään siinä vaiheessa, kun artikkeli on saanut julkaisuluvan. Abstraktit ja englanninkieliset tiivistelmät julkaistaan itse lehdessä ja sen verkkoversiossa sekä Teologisen Aikakauskirjan kotisivuilla. Englanninkielisten tiivistelmien kautta Teologisen Aikakauskirjan sisältö esittäytyy myös kansainväliselle yleisölle.

Artikkelin loppuun liitetään lyhyt kirjoittajaesittely, josta käy ilmi kirjoittajan oppiarvo, sähköposti, ammattinimike sekä yliopisto tai työpaikka. Lisäksi esittelytekstiin voi liittää lyhyen luonnehdinnan kirjoittajan asiantuntemuksesta tai tietoa rahoittajatahosta. Esittelyn toivottu pituus on 1–2 lausetta.

Esim.

TM Anna-Liisa Rafael on eksegetiikan väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa on osa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta Eletyt kirjoitukset: askeetteja, marttyyreitä ja ihmeidentekijöitä myöhäissantiikissa (hankenumero 1318102).

TT Marjo-Riitta Antikainen on Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian dosentti, joka on tutkimuksissaan käsitellyt sukupuolen, uskonnon ja kansalaisuuden kytköksiä. Tekeillä olevassa tutkimuksessaan hän tarkastelee Helsingin teologisen tiedekunnan ja yhteiskunnan vuorovaikutusta 1900-luvulla.

Artikkelit lähetetään sähköisellä lomakkeella.

 

Artikkelin rakenne ja sisältö

Artikkelin johdannossa esitellään artikkelin pääkysymys tai tutkimusongelma, avainkäsitteet ja käytetty aineisto. Lisäksi kuvataan lyhyesti artikkelissa käytettyjä metodeja tai selvitetään teoreettinen viitekehys. Seuraavissa osioissa käsitellään tutkittavaa ilmiötä siten, että teksti vastaa selkeästi ja ymmärrettävästi alussa esitettyyn tutkimuskysymykseen. Artikkelin lopussa kirjoittaa esittelee johtopäätöksensä (kyse ei siis ole vain yhteenvedosta), jotka perustuvat edellisissä osioissa esitettyihin tutkimuksellisiin huomioihin.    

Kir­joit­ta­jan on hyödyllistä poh­tia esi­mer­kiksi seu­raa­via asioita laa­ties­saan artikkeliaan:

1. Kysy­myk­se­na­set­telu. Mitkä ovat artik­ke­lin tut­ki­mus­ky­sy­myk­set ja tavoitteet? Mikä on artikkelin pääkysymys tai tutkimusongelma?

2. Aineisto. Min­kälaista aineis­toa tar­kas­te­le­malla tut­ki­mus­ky­sy­myk­siin vastataan?

3. Näkökul­mat.  Min­kä­lai­sia meto­do­lo­gi­sia valin­toja artik­ke­lissa on tehty? Mikä on artikkelin teoreettinen viitekehys?

4. Tutkimustraditio ja -kirjallisuus. Millä tavoin artikkeli osallistuu alan tieteelliseen keskusteluun? Mihin tutkimustraditioon tai -suuntauksiin artikkeli liittyy? Onko tutkimuskirjallisuutta käytetty monipuolisesti?

5. Mer­ki­tys. Miksi artik­ke­lissa tut­kit­tava aihe on tärkeä? Mitä uutta se tuo esiin teologisten tie­tee­na­lojen kannalta?

6. Tut­ki­muse­tiikka. Vaa­tiiko artik­ke­lin aihe, aineisto, käsit­te­ly­tapa tms. tut­ki­museet­tis­ten kysy­mys­ten tarkastelua? Viitataanko artikkelissa muiden tutkimuksiin ja lähteisiin asianmukaisesti?

 

Vertaisarviointi

Artikkeleiden arvioinnissa noudatetaan Tieteellisten seurain valtuuskunnan mukaista vertaisarviointia. Kullekin artikkelille pyydetään lausuntoa kahdelta arvioijalta. Arvioijat ovat toimituksen ulkopuolisia ja arvioitavana olevan käsikirjoituksen suhteen riippumattomia väitelleitä tutkijoita tai muita asiantuntijoita. Arvioijille ei kerrota artikkelin kirjoittajan nimeä eikä kirjoittajalle kerrota arvioijien henkilöllisyyttä (double blind review). Myöskään arvioijille ei kerrota toistensa nimiä. Kirjoittajan tulee anonymisoida käsikirjoitus vertaisarviointia varten. Kaikki viittaukset kirjoittajan henkilöllisyyteen tekstissä on poistettava. 

Vertaisarviointiprosessissa tarkastellaan aineiston kattavuutta ja teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta ja tarkkuutta sekä tutkimusongelman tai tutkimusasetelman ja tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa suhteessa aiempaan tutkimukseen tieteenalalle ominaisella tavalla (ks. tarkemmin Tiedekustantajien ohjeet vertaisarviointiin).

Vertaisarvioinnissa lausunnonantajalta pyydetään vapaamuotoinen lausunto, jossa arvioija voi suosittaa, että artikkeli a) julkaistaan sellaisenaan tai vähäisin muutoksin, b) julkaistaan ehdotetuin muutoksin, jotka eivät edellytä uutta arviointikierrosta, c) tarjotaan julkaistavaksi uudelleen kirjoitettuna, jolloin artikkeli myös arvioidaan uudelleen tai d) ei sovellu julkaistavaksi.

Arviot toimitetaan kirjoittajille, joiden edellytetään muokkaavan kirjoitustaan lausuntojen mukaisesti. Usein arvioijat esit­tävät artik­ke­liin myös kor­jauseh­do­tuk­sia, ja kir­joit­ta­jan onkin varau­dut­tava muut­ta­maan teks­tiä ennen sen lopul­lista hyväk­sy­mistä julkaistavaksi. Korjattu käsikirjoitus sekä perusteltu selvitys tehdyistä muutoksista lähetetään päätoimittajalle (paatoimittaja@tatt.fi). Lopullisen julkaisupäätöksen tekee toimitus, joka voi esittää kirjoittajalle vielä lisää muutosohjeistuksia.

 

Katsaukset ja keskustelupuheenvuorot

Teologinen Aikakauskirja ottaa vastaan katsauksia ajankohtaisiin tapahtumiin ja aiheisiin sekïä keskustelupuheenvuoroja. Katsauksia ja keskustelupuheenvuoroja ei vertaisarvioida. Viitteiden käyttö ja kirjallisuusluettelon liittäminen ei ole välttämätöntä, mutta suositeltavaa. Katsausten ja keskustelupuheenvuorojen enimmäispituus on 30 000 merkkiä (välilyönnit ja mahdolliset alaviitteet mukaanlukien).  

Katsausten ja keskustelupuheenvuorojen loppuun liitetään lyhyt kirjoittajaesittely kuten artikkeleissa (ks. ohjeet yllä). Katsaukset ja keskustelupuheenvuorot lähetetään sähköisellä lomakkeella.

 

Kirja-arvioita koskevat ohjeet

Teologinen Aikakauskirja julkaisee kirja-arvioita kotimaisista ja ulkomaisista teoksista, jotka käsittelevät laaja-alaisesti teologiaa ja siihen läheisesti liittyviä muita tieteenaloja. Kirja-arvioiden pääpaino on tutkimuskirjallisuudessa, mutta toisinaan julkaisemme myös arvioita populaaritieteellisistä ja kaunokirjallisista teoksista. Kirja-arviot tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden ajankohtaisten ilmiöiden ja uusien tutkimussuuntausten esittelemiseen suomalaiselle lukijakunnalle. Hyvässä kirja-arviossa teos asetetaan laajempaan asiayhteyteensä ja sen sisältöä käsitellään mahdollisimman yleistajuisesti.

Toimitus pyytää kirja-arvioita kirjoittajilta tai niitä voi itse ehdottaa kirja-arviotoimittajalle. Kun arviosta on sovittu, toimitus tilaa pyydettäessä arvostelukappaleen kustantajalta. Monet kustantajat ovat siirtyneet käyttämään sähköisiä versioita arvostelukappaleina. Julkaisemme pääsääntöisesti suomen- ja ruotsinkielisiä arvioita, poikkeustapauksena myös muunkielisiä arvioita.

Teologisessa Aikakauskirjassa julkaistavien kirja-arvioiden ohjepituus on 5 000–10 000 merkkiä (sisältäen välilyönnit). Kirja-arvioissa ei käytetä viitteitä, mutta niiden tulee noudattaa sisällöltään hyviä akateemista esitystapaa. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata julkaistavaksi tarjottua arvostelua. Teologisen Aikakauskirjan sihteeri toimittaa pyynnöstä pdf-tiedoston julkaistusta arvostelusta kirjoittajalle.

Kirjoituksen alkuun merkitään tiedot arvioitavasta teoksesta seuraavan mallin mukaisesti: 

Tekijän nimi 

Otsikko: Alaotsikko. Sarja. Kustannuspaikka: Kustantaja vuosi. Sivumäärä. 

Kirja-arvion loppuun liitetään tiedot kirjoittajasta seuraavasti: 

Etunimi Sukunimi, oppiarvo (esim. dos. tai TM) 

Ammattinimike (esim. Kirkkohistorian yliopistonlehtori, Uskontotieteen tohtorikoulutettava, Johtava asiantuntija) 

Yliopisto tai työpaikka 

 

Tekstin muotoilua koskevat ohjeet

Artikkeleissa, katsauksissa, keskustelupuheenvuoroissa ja kirja-arvioissa noudatetaan seuraavia muotoiluja. Pitkät suorat lainaukset sisennetään. Sanoja ei tavu­teta eikä tehdä rivin­vaih­toja enter-näppäimellä. Kap­pa­lei­den väliin jäte­tään tyhjä rivi, eikä kappaleen alkua sisennetä. Pääotsikon lisäksi sallitaan korkeintaan kahden tasoisia otsikoita. Väliotsikoita ei numeroida. Alleviivauksia ja lihavointia ei käytetä, kursivointia käytetään seuraavasti:

  • Transkriptiot muista kuin latinalaisista merkkijärjestelmistä kursivoidaan (esim. anthrōpos). Ei kuitenkaan alkuperältään vieraskielisiä sanoja, jotka ovat suomalaistuneet (esim. eros).
  • Myös latinankieliset yksittäiset sanat kursivoidaan (esim. fides quae). Pidemmät latinankieliset lainaukset jätetään kuitenkin kursivoimatta ja laitetaan lainausmerkkeihin.
  • Muiden kielien, kuten englannin tai ranskan sanoja ei kursivoida, tarvittaessa vieraskieliset sanat voi laittaa lainausmerkkeihin (esim. atonement tai ”atonement” lauseyhteydestä riippuen).
  • Teosten ja lehtien nimet kursivoidaan (esim. Teologinen Aikakauskirja, Kotimaa-lehti). Antiikin tekstien nimiä ei kuitenkaan kursivoida, mikäli niiden kirjoittajaa ei tunneta (esim. Yhdyskuntasääntö, Tuomaan evankeliumi; vrt. Eusebios, Kirkkohistoria), ei myöskään Raamatun, sen osien tai kirjojen nimiä (esim. Vanha testamentti, Luukkaan evankeliumi, Toinen makkabilaiskirja).
  • Henkilöiden nimiä ei kursivoida.
  • Lyhenteitä ei kursivoida (esim. TA, Adv. haer.)
  • Kursivointia voi myös käyttää korostuksena, mutta säästeliäästi ja harkiten.

Lyhenteitä ei käytetä leipätekstissä (”muiden muassa”, ei ”mm.”; ”Vanhassa testamentissa”, ei ”VT:ssa”). Lyhenteitä voi kuitenkin olla sulkulausekkeissa ja alaviitteissä. Raamatun kirjojen lyhenteissä noudatetaan vuoden 1992 käännöksen käytäntöä. Lisäksi Pentateukin kirjoista sallitaan tieteellisessä tekstissä vakiintuneet lyhenteet Gen., Ex., Lev., Num. ja Deut. Ei-latinalaiset kirjaimistot (esim. kreikka, heprea, kopti) tulee olla unicode-fontteina.

 

Lähdeviitteitä ja kirjallisuutta koskevat ohjeet

Alaviitteissä ja kirjallisuusluettelossa noudatetaan teologian tyyliä. Pitkiä alaviitteitä tulee välttää. Tekstinsisäisissä suluissa olevia kirjallisuusviitteitä ei käytetä.

 

Tekijänoikeushuomautus

Lehteen kirjoittavilta ei peritä julkaisumaksuja eikä heille makseta kirjoituspalkkiota. Tekijänoikeus säiilyy kirjoittajalla siten, että tekstin alkuperäinen julkaisuoikeus on Teologisella Aikakauslehdellä. Kirjoittajalla on oikeus tallentaa julkaisijan tuottama artikkeliversio oman organisaationsa tai tieteenalansa julkaisuarkistoon 12 kuukauden mittaisen viiveen (embargo) jälkeen. Kirjoittaja voi rinnakkaistallentaa viimeisimmän, vielä taittamattoman version jo tätä ennen. Kirjoittaja voi julkaista kustantajan tuottaman artikkelin osana elektronista ja painettua väitöskirjatyötään. Artikkelin alkuperäinen julkaisija, lehden nimi ja numero on mainittava kokonaisuudessaan.

Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja tutkimuksessa sekä muuhun ei-kaupalliseen tarkoitukseen siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden nimi ja numero.