Artikkelit
Christian Seppänen
Itsensä näköinen Teologinen Aikakauskirja vuonna 2022

s.
1–2
Teemu Pauha
Tuomas Martikainen
Arvio maahanmuutto­taustaisen väestön uskonnollisesta jakaumasta Suomessa vuosina 1990–2019

s.
3–23
Abstract
Esitämme arvion maahanmuuttajien (1. sukupolvi) ja heidän lastensa (2. sukupolvi) uskonnollisesta jakaumasta Suomessa vuosina 1990–2019. Arvio perustuu Tilastokeskuksen valtiokohtaisiin syntymämaatilastoihin ja kansainvälisiin tilastoihin eri maiden uskontojakaumasta, jotka ekstrapoloimme Suomeen ja joita korjaamme saatavilla olevilla tiedoilla maahanmuuttajien uskonnollisesta valikoitumisesta. Tulosten mukaan vuonna 2019 maahanmuuttajista oli 41,3–42,3 % kristittyjä, 22,8–24,6 % muslimeja, 21,0–21,1 % uskonnottomia, 4,6–4,8 % buddhalaisia, 2,4 % hinduja, 0,8–1,0 % kansanuskontojen kannattajia, 0,1 % juutalaisia ja 3,9–7,0 % muiden uskontojen kannattajia tai tuntemattomia. Maahanmuuttajien lasten parissa muslimien osuus on kristittyjä suurempi, sillä maahanmuuttajien ja kantaväestön yhteisiä lapsia (2,5-sukupolvea) ei ole voitu huomioida arvioissa. Vuoden 1990 jälkeen kristittyjen maahanmuuttajien osuus on laskenut ja muiden uskontojen kannattajien osuus pääsääntöisesti noussut. Käyttämäämme menetelmään liittyy rajoituksia ja sitä on pidettävä suuntaa antavana. Asiasanat: Maahanmuutto, uskontodemografia, uskonnollinen jäsenyys, sukupolvet, uskontotilastot. * * * An Estimate of the Religious Distribution of People of Immigration Background in Finland, 1990–2019 — The article provides an estimate of the religious background of first- and second-generation immigrants in Finland in 1990–2019. The estimate is based on the number of immigrants from different countries provided by Statistics Finland and international statistics on estimated religious affiliation distributions that are extrapolated to that in Finland, based on domestic information on immigrants’ religious identities. In the 2019 data, Christians constituted 41.3–42.3% of the immigrant-background population; Muslims, 22.8–24.6%; the non-religious, 21.0–21.1%; Buddhists, 4.6–4.8%; Hindus, 2.4%; followers of folk religions, 0.8–1.0%; Jews, 0.1%; and others/unknown, 3.9–7.0%. Since 1990, the share of Christians have become smaller, and most other groups have grown. Due to the absence of the 2.5 generation from our data set, Muslims constitute the largest share of second-generation immigrants.
Pia Rendic
Kristittyjen naisten käsitykset pornosta ja omasta pornon käytöstään

s.
24–43
Abstract
Tässä artikkelissa tarkastelen, miksi suomalaiset kristityt naiset katsovat pornoa ja millaisia ajatuksia heillä on omasta pornon käytöstään. Pornon käyttö on yhä edelleen tabu erityisesti naisilla ja uskonnollisesti suuntautuneiden ihmisten keskuudessa. Moni nainen, jonka elämää ja valintoja ohjaa uskonnollinen vakaumus, kuitenkin kuluttaa pornoa. Tämän seurauksena monet kokevat voimakasta ristiriitaa omien arvojensa ja oman käytöksensä välillä. Artikkelini tulokset perustuvat maaliskuussa 2018 julkaistun nettikyselyn kautta saatuun aineistoon (N=505) ja sen naispuolisiin vastaajiin (N=207). Tulokset osoittavat, että pornon käyttö on yleistä erityisesti nuorten naisvastaajien keskuudessa. Pornoa katsotaan ensisijaisesti itsetyydytyksen yhteydessä seksuaalisen tyydytyksen ja seksuaalisen kiihottumisen saavuttamiseksi sekä ahdistuksen ja stressin lievittämiseksi. Ylipäätään pornon käytön vaikutukset kristittyjen naisten elämään ovat moninaisia, eivätkä useinkaan yksiselitteisiä. Monet vastaajat kertovat, miten porno on tuonut mukanaan syyllisyyttä, häpeää ja ongelmia parisuhteeseen ja jumalasuhteeseen. Osalle vastaajista porno on sen sijaan näyttäytynyt neutraalina tai positiivisena lisänä elämässä. Keskeinen erottelevat tekijä näiden ryhmien välillä koskee sitä, kokevatko vastaajat arvojensa ja käytöksensä välistä sisäistä ristiriitaa omasta pornon käytöstään vai eivät. Asiasanat: Pornografia, pornon käyttö, seksuaalisuus, kristityt naiset, kristillisyys, jumalasuhde * * * Christian Women’s Conceptions about and Use of Pornography — In this article, I examine how Finnish Christian women experience and justify their use of porn. While the use of pornography is still taboo among religious people and women, several Christian women consume porn regularly. Hence, many Christian women experience a strong contradiction between their own values and behaviour. They feel shame and guilt because of their use of porn but at the same time get sexual pleasure, which makes it difficult to stop using porn. Thus, even the characteristic of regular church participation may not correlate in any way with women’s use of pornography.
Leo Näreaho
Mystiikka, psykedeelit ja aivotutkimus: Viime vuosien tuloksia

s.
44–58
Abstract
Viime vuosina on jälleen alettu tutkia niin sanottujen klassisten psykedeelien (psilosybiini, LSD, DMT, ayahuasca) vaikutusta ihmisen mieleen. Tutkimuksissa on havaittu, että psykedeeleillä voidaan saada aikaan mystisiä kokemuksia, jotka vastaavat aiemmin kirjallisuudessa esitettyjä ja uskonnollisten traditioiden pohjalta luokiteltuja mystisiä kokemuksia. Joidenkin tutkimusten mukaan psykedeeleillä tuotetut kokemukset ovat jopa intensiivisempiä ja vaikutuksiltaan positiivisempia kuin ei-psykedeeliset mystiset kokemukset. Psykedeelis-mystisten kokemusten esiintyminen riippuu nautitun aineen määrästä, henkilön odotuksista ja taustasta sekä tilanteesta, jossa ainetta nautitaan. Tutkimusten perusteella psykedeelis-mystisillä ja vastaavilla ”luonnollisilla” kokemuksilla ei ole suuria eroja. Psykedeeleillä tuotettuja mystisiä kokemuksia ei ole syytä pitää vähemmän aitoina kuin muulla tavoin, esimerkiksi hengellisten harjoitusten seurauksena syntyneitä kokemuksia. Uskonnolliseen traditioon sitoutuminen voi kuitenkin olla mystikolle hyödyllistä. Se helpottaa kokemuksen suhteuttamista omaan elämään ja ulkomaailman realiteetteihin. Neurofysiologiset tutkimukset ovat osoittaneet psykedeelien vaimentavan aivotoimintaa tietyillä, varsinkin korkeampia hierarkiatasoja (erityisesti minä-kokemusta) ylläpitävillä aivoalueilla. Tämä on ilmeisesti yhteydessä psykedeelien vaikutuksen aikana koettuun minuuden rajojen liukenemiseen (minän ”kuolemaan”). Näin mahdollistuu uudenlaisen tietoisuudentilan kokeminen. Asiasanat: Mystiikka, psykedeelit, empiirinen tutkimus, aivotutkimus, teologia. * * * Mysticism, Psychedelics and Brain Research: Results from Recent Years — In this article, I examine mystical experiences in relation to empirical research on psychedelics in recent years. By psychedelics, I am referring to psychoactive substances that affect human consciousness—above all the so-called classical psychedelics (i.e., psilocybin, LSD, Ayahuasca, DMT). Several studies have shown that psyche­delics can effect mystical experiences, like those gained through spontaneous or religious and spiritual exercises. Neurophysiological studies suggest that psychedelics suppress brain activity in certain areas of the brain. This pertains, in particular, to areas that are responsible for higher-level activity in the brain, especially in the experience of self. This is consequently related to the dissolution of the sense of self (i.e., the “death” of the ego) experienced under the influence of psychedelics, a feature associated with mystical experiences. I argue that mystical experiences produced through psychedelics can be considered as authentic or inauthentic as other mystical experiences.
Olli-Pekka Vainio
Tuurilla taivaaseen? Onni, eksklusivismi ja uskonnollinen usko

s.
59–74
Abstract
Tässä artikkelissa tarkastellaan niitä ongelmia, joita uskonnollinen onni, eli riippuvaisuus sattumasta, synnyttää uskonnollisen uskon luonteelle. Kristillisessä teologiassa pelastuksen ehtona pidetään tyypillisesti oikeanlaista uskoa. Se mitä ihmiset uskovat näyttää kuitenkin riippuvan pitkälti kontingenteista tekijöistä, joita yksilö ei voi hallita. Tietoteoreetikko Guy Axtell on hiljattain muotoillut argumentin, joka pyrkii osoittamaan, kuinka uskonnollinen eksklusivismi ei sovi yhteen uskonnollisen onnen kanssa. Arvioin Axtellin argumenttia ja osoitan tapoja, joilla hänen esittämäänsä haasteeseen voidaan vastata. Axtellin argumentti ei ole tarpeeksi vahva tehdäkseen uskonnollisesta uskosta epärationaalista, mutta se tuntuu edellyttävän jonkinasteisia muutoksia siihen, kuinka yhtäältä pelastavan uskon vaatimus ja luonne sekä toisaalta ihmisen tahdon sekä tiedollisten prosessien luonne ymmärretään. Asiasanat: Eksklusivismi, soteriologia, onni, molinismi, usko, tieto. * * * Salvation by Luck Alone? — This article discusses the problem of salvific luck—namely, if our knowledge of religious truth claims is dependent on contingent factors that are outside our control, how could we be deserving of either praise or blame, given our incidental relationship to these same truth claims? This problem is especially challenging to overcome for monergistic versions of theism that hold traditional, or exclusivist, views of hell and the afterlife. I introduce a recent strong formulation of the problem, discussing and critically assessing primary responses to it.
Katsauksia ja keskustelua
Simo Heininen
Professoripiispat 1920–2021

s.
75–84
Tapani Harviainen
Albanian bektašit ja Turkin aleviitit: Toisenlaista islamia

s.
85–93
Kirjallisuutta
Kirjallisuutta

  • Jakob Wirén. Att ge plats för den andre? Religionsdialog, ersättningsteologi och Muhammed som profet (Björn Vikström)
  • Vince L. Bantu. A Multitude of All Peoples: Engaging Ancient Christianity’s Global Identity (Jyri Komulainen)
  • Gene L. Green, Stephen T. Pardue & K. K. Yeo. Majority World Theology: Christian Doctrine in Global Context (Jyri Komulainen)
  • Wendy Lower. Rotko: Erään perheen teloitus, joka johti Ukrainan juutalaisten joukkotuhon jäljille (Teuvo Laitila)
  • Jobst Reller. Die Anfänge der evangelischen Militärseelsorge und Soldatenfrömmigkeit (Pekka Särkiö)
  • Arto Antturi, Sammeli Juntunen, Reetta Kalteenmäki, Veli-Matti Kärkkäinen & Timo Pöyhönen. Jokin meitä yhdistää: Näky kansankirkon jälkeisestä kirkosta (Jyri Komulainen)
  • Aulikki Mäkinen (toim.). Tulevaisuuden sanat: Kirkko kolmannella vuosituhannella (Jyri Komulainen)
  • Papisto (tv-sarja). Ohjaus Harri Hakanen & Mika Niva. (Heidi Zitting)
  • Anni Pesonen. Credo: Tieni mystiikkaan (Saara-Maria Jurva)
  • Pauli Niemelä. Aikamatka itseen: Nuoren papin mielenmuutos (Martti Ajo & Paavo Kettunen)
  • Frère Richard de Taizé. Ouvrir le trésor des Écritures: Bribes bibliques (Vesa Hirvonen)
s.
94–112
Opinnäytteet
Vuonna 2021 hyväksytyt teologian opinnäytetyöt

s.
113–120