Uusin numero

Tässä artikkelissa tarkastellaan 9.-luokkalaisten tietoja ja ajatuksia selvittävän kansainvälisen tutkimushankkeen Suomen aineiston (n=1337) tuloksia. Tarkoituksena on uskontoa koskevan osaamisen mittaamisen lisäksi kehittää uskonnon osaamista ja uskonnonlukutaitoa koskevaa teoriaa ja arviointia empiirisen tutkimuksen pohjalta. Uskontolukutaitoa koskevat tieteelliset keskustelut eivät ole perustuneet riittävästi empiriaan, mitä tämä tutkimushanke pyrkii paikkaamaan. Tutkimuksen tässä vaiheessa keskityttiin uskonnonlukutaidon kognitiivisen aspektin mittaamiseen. Aineisto kerättiin tutkimuslomakkeella, johon operationalisoitiin maailmanuskontojen ominaispiirteitä sekä niitä yhdistäviä ja erottavia tekijöitä mittaavia kysymyksiä. Tulokset kertovat, että yhdeksäsluokkalaisten maailmanuskontoja koskeva tuntemusta voidaan pitää tyydyttävänä. Osaaminen kuitenkin jakautui melko voimakkaasti maantieteellisen alueen, sukupuolen, opetusryhmän ja kiinnostuneisuuden perusteella. Osittain jakauma mukailee kouluoppimisen sosio-demografisia eroja, kuten tyttöjen ja eteläsuomalaisten parempaa koulumenestystä. Paremman osaamisen painottuminen Etelä-Suomeen kertonee myös monikulttuurisuuden vaikutuksesta maailmanuskontojen tuntemukseen. Vähemmistöuskontojen ja elämänkatsomustiedon heikommat tulokset herättävät kysymyksiä ja antavat aihetta lisätutkimuksille sekä tutkimusvälineistön kehittämiselle. *** Assessing Religious Literacy: What Do 9th Graders Know about World Religions? — The article examines the knowledge of 9th graders about world religions based on data collected from Finland (N=1.337) as part of an international research project. In addition to measuring knowledge about religions, the purpose is to consider the theory of evaluation and the meaningfulness of the use of measuring instruments in school subject like RE. The debate about religious literacy often lacks empirical perspectives. This article brings one evidence-based perspective to the ongoing debate. The data were collected using a questionnaire containing questions about the characteristics of world religions and factors that unite or separate them. The results show that 9th graders’ knowledge of world religions is satisfactory. Differences were explained by geography/more multicultural area, gender, RE subject studied and interest in RE. The weaker results of minority RE groups give rise to further research and the development of the research instrument.

Artikkelissa analysoidaan Twitterissä (nyk. X) parodiatilinä toimivan Satan@s8nstanin rakentamaa narratiivia Saatanasta. Twitteriä tarkastellaan paikkana, jossa fiktiota tuotetaan sarjallisessa muodossa mikronarratiivien kautta. Aineistona käytetään Satan@s8nstanin maaliskuusta 2020 kesäkuuhun 2021 lähettämiä twiittejä, joita on noin 1200. Satan@s8nstan hyödyntää erilaisia kristinuskon historiassa esiintyneitä kertomuksia Saatanasta ja rakentaa niitä hyödyntäen saatana-hahmolle ristiriitaisia rooleja. Satan@s8nstan tuottaa huumoria ja toimii pirstaleisessa Twitter-ympäristössä, minkä seurauksena saatana-narratiivi ei muodosta eheää kokonaisuutta. Satan@s8nstan käyttää vuorotellen lukijaa lähentäviä ja etäännyttäviä narratiivisia keinoja. Twitterin mikronarratiivinen tarinankerronta ei vaadi tiivistämään ja yksinkertaistamaan monimutkaista saatana-narratiivia eheäksi kokonaisuudeksi, minkä seurauksena Satan@s8nstanin rakentama ristiriitainen narratiivi Saatanasta tekee oikeutta kristinuskon saatana-hahmon historiallisesti monimutkaiselle perinnölle. *** Satan on Twitter (Now Known as X): The Contradictory Narrative of the Satan Constructed by the Parody Account Satan@s8nstan — This article explores the contradictory narrative of Satan constructed by the Twitter parody account Satan@s8nstan. In this article, Twitter is considered a place where fiction is produced in serial form through micro-narratives. The data consist of around 1200 tweets posted by Satan@s8nstan from March 2020 to July 2021. Narratives of Satan constructed by Satan@s8nstan in the Twitter environment and for humorous purposes do not constitute a cohesive narrative, as is typical of narratives produced on Twitter. Lacking the cohesion of narrative, there are simultaneously different kinds of contractionary roles played by Satan in the data. The Twitter environment does not require simplifying the narrative of Satan into a single whole or constructing a coherent narrative; the narrative of Satan constructed by Satan@s8nstanin thus does justice to the complicated heritage of the Christian Satan figure.

Artikkeli käsittelee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispojen ja pappien retoriikkaa Ukrainan sodasta vuonna 2022 ekumenian, etiikan ja kirkon Venäjä-suhteen näkökulmista. Aineistona ovat piispojen ja pappien julkiset kannanotot ja kirjoitukset. Tarkastelen retoriikkaa sosiaalisen konstruktivismin teoreetikon Alexander Wendtin identiteetti-käsitteen kautta, jonka mukaan toimijan identiteetti ja sen muutokset määrittävät suhtautumista itseen ja toisiin. Kirkon identiteetti ja sitä ilmaiseva retoriikka sodasta muuttuivat Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Retoriikka sodasta jakautui kolmeen päälinjaan: yleiskirkolliseen, kirkon roolia rauhantyössä korostavaan ja maanpuolustusta korostavaan linjaan. Eettinen retoriikka vaihteli teoreettisesta rauhan­etiikasta oikeutetun sodan hyväksymiseen ja Ukrainan puolelle asettumiseen. Venäjä-suhde muuttui täysin: oppineuvottelut ja yhteydenpito katkaistiin yleiskirkollisella linjalla ja maanpuolustusta korostavalla linjalla Venäjästä alettiin puhua vihollisena. Rauhantyötä korostavalla linjalla Venäjästä puhumista puolestaan vältettiin. Sotaan liittyvää retoriikkaa ei ennakkokäsityksistä huolimatta juuri perusteltu ekumenialla. Kaikki kolme linjaa mahtuivat Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, jonka ei ole tarvinnut luoda valtiosta erillistä tai omaa suhtautumistapaa sotaan. *** War, Peace and Prayer: The Ukraine War in the Rhetoric of the Finnish Lutheran Church, 2022 — This article examines the rhetoric of the bishops and priests of the Finnish Evangelical Lutheran Church regarding the war in Ukraine in 2022. The analysis is based on three perspectives: ecumenism, ethics and the Church’s relationship with Russia. The study uses Alexander Wendt’s social constructivist theory to explore the concept of identity and how identity influences attitudes towards oneself and others. The Church’s identity and rhetoric changed after Russia attacked Ukraine in February 2022. The rhetoric on ethics varied from a theoretical peace ethic to acceptance of a just war and siding with Ukraine. The relationship with Russia changed drastically, with doctrinal discussions and contacts cut off and Russia seen as an enemy. Some advocated for peace in general rather than singling Russia out as the invader. Despite preconceptions, there was little ecumenical justification for the rhetoric of war. All views fit within the Finnish Evangelical Lutheran Church, which did not have to create a separate approach to war from the Finnish state’s perspective.